Kalliolla kukkulalla 810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyy täältä.

luistellen

piti kokeilla lastenlasten kans jos pysyn luistimilla, 
ei piruetteja, hissukseen ympäri muutama kerta.

10 kommenttia:

Rita A kirjoitti...

Luisteleminen on ihanaa vaikka rasittaa nilkkoja.
Olen lahjoittanut omat luistimeni Pelastusarmeijaan.
Mukavaa talvitiistaita ♥

Hanneles boktips kirjoitti...

Rita A, ei mielestäni jos hyvät luistimet, olen perinnyt pojiltani ❤️

Nila kirjoitti...

Minä en taida uskaltaa edes hissukseen enää. Tuskin pysyisin pystyssä. Mutta hyvä sinä.

Hanneles boktips kirjoitti...

Nila, huomasin että parikymentä vuotta siitä kun viimeksi...

Harakka kirjoitti...

Itse en varmaankaan enää pystyisi luistelemaan,mutta täydet kymmenen pistettä sulle, kun uskaltauduit luistimet jalkaan laittamaan ja vielä luistelemaankin.
Mulla tulisi kyllä joka paikka varmaan kipeeksi, jos nyt lähtisin jäälle luistimet jaloissani.
Joskus olin tosi hyvä luistelussa, voitin jopa luistinkilpailuja kuoluaikoinani.
Mutta toiset olivatkin kaunoluistimet jaloissaan ja mulla hokkarit, jotka siihen aikaan olivat vaan pojilla.
Mutta luistelu on kyllä hieno urheilulaji sikseensä, tykkään!

Päden paja kirjoitti...

Luisteleminen on niin mukavaa:) Mukavaa viikon jatkoa♥

Hanneles boktips kirjoitti...

Harakka, poikani sai sitoa luistimeni ❤️
Sinä varmasti parempi kuin minä.

Päde, sitä samaa sinulle.

Hanneles boktips kirjoitti...

Mari, hauskaa vaikka en enää mikään jääprinsessa.

aimarii kirjoitti...

Olet kummiskin luistellut aikaisemmin, kun pystyssä pysyt. Minä en ole ikinä luistellut. Se ilo on jäänyt kokematta.

Hannele på Hisingen kirjoitti...

aimarii, olen luistellut aika paljon, asuimme jääradan vieressä.