Sama tyttö lentää kurkien selässä Turussa, tuossa minun header. Viimeksi oli vanhin lapsenlapsi viisi kun halusi kaveriksi kuuntelemaan kirjallista luentoa yliopistossa. Kuunteli niin hiljaa vaikka oli englanniksi.
Nyt hän lähti kaverikseni, tyttö täytti viisitoista ja saa oman lainakortin yliopiston kirjastoon.
Rosa Liksom kertoon kirjastaa Väylä, romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.
Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, sotapakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan.
Tämän Eija Klaucke Englantilainen puutarha näin Anna Amnellin luona. Ostin sen, kiva katsella suomalais-brittiläistä kirjaa; tunnelmia, tietoa, ideoita, joissakin paikois käynyt.
Nykyään nimi Eija Keckman: Englantilainen puutarha (2001), Pienessä puutarhassa (2004), Elämyspuutarha (2010)
Olen lukenut Marie Curien elämästä 7-vuotiaan kanssa, sitä aikaa kun tytöt ei oikeestaan päässy edes opiskelemaan. Lapsenlapseni kiinnostunut ja sanoi, että se kun tutkii coronaa saa Nobel-palkinnon.
Runebergin päivää vietetään Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig
Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta ja sen juhlintaan kuuluvat runebergintortut –
perinteisesti tai tuunattuina.
Kerran syönyt niitä Göteborgissa. Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Hän on myös sanoittanut Maamme–laulun.
Eva Robildin hieno kirja Perennat kotipuutarhassa on suomeksi. Kauniisti kuvitettu, antaa vinkkejä erilaisten perennaryhmien perustamiseen sekä tietoa eri lajikkeiden yhteensopivuudesta. Selkeät mallipiirrokset istutusryhmistä ja esimerkkipuutarhat tukevat omaa suunnittelua ja inspiroivat ideoimaan omien suosikkien lisäksi myös uusien komistusten parissa - halusitpa yksivärisen, keväällä kukkivan tai syksyisen perennapenkin. Anjan hieno puutarha Göteborgissa on mukana kirjassa.
Taivas on sininen ja valkoinen(1964) av Aila Nissinen sain isältäni joululahjaksi, kirjan nimi vanha suomalainen kansanlaulu. Kirja kertoo Laurasta joka käy VB-luokkaa ja yrittää kirjoittaa ainetta koleassa fysiikansalissa, viimeinen koe ennen todistusta. Opettaja Pimu vain antaa ikäviä kommentteja Lauran kirjoittamisesta. Paula ajattelee kaikkea: kavereita, perhettä, koulua, hän tuntee itsensä yksinäiseksi Helsiikiin muuton jälkeen.
"Kello. Ensimmäinen tunti mennyt. Pimu ojentautuu. Penkit natisevat kun me venyttelemme. Koulu kohisee. Minua väsyttää. Tahtoisin nukkua. Voisin nukahtaa tähän paikkaan. Minä vihaan joka ikistä kirjoittamaani sanaa. Vihaan vihaan vihaan. Pimu vihaa tautologiaa. Tautofoniaa."
Ensimmäinen nainen(2019) av Johanna Venho on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta, osaksi kirjoitettu kuin autofiktion, osaksi osia hänen päiväkirjoista ja kirjeistä.
Leena Lumi on myös lukenut: TÄÄLLÄ.
Romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja
toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen.
"
- Eipä voi kovin monessa maassa ensimmäinen nainen yksikseen
liikuskella. - Minä en siihen lupia ala kyselemään." Julkinen rooli
kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja
pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva
feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti
omat ystävänsä. Kun yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio
kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla
Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin
muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin
monitahoisuutta. Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei
pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?