Kalliolla kukkulalla 810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitä löytyy täällä.

Merikapteenin laiva

Mieheni oli vauva kun isoisä kuoli, tälläisellä rahtilaivalla hän sotavuosina. Poikamme, joka syntyi noin 100 vuotta häntä myöhemmin, omaa samat piirteet, jännä kun sen näkee valokuvista.

13 kommenttia:

sylvi kirjoitti...

Ihmeellistä........Luojamme on luonut ihmisen, sitä ei voi käsittää miten sukupolvesta sukupolveen periytyy samanlaisuutta..
eikä meidän tarvitse ymmärtääkään , vaan ihmetellä.

♥ Hannele kirjoitti...

Sylvi, se on jännittävä nähdä ja kiva kuulla kun vanhat kertovat, pitää kuunnella ennen kuin liian myöhä.

sylvi kirjoitti...

Tytöntyttö usein kyselee minulta minun lapsuuttani ja sitten kertoo siitä äidilleen joka ihmettelee,"en ole tuota tiennytkään".
Omille lapsille ei varmaan kerkiä niin paljon kertomaan kuin lastenlapsille,

Hannele mummu kirjoitti...

Sylvi, noin voi olla. Minä olen aina kysellyt, mutta sitten unohtuu kuitenkin ne yskityiskohdat ja nimet. Vlokuvaalbumiin pitäisi laittaa nimet ennen kuin unohtuu..

Unelma kirjoitti...

Meillä on tuskailtu noiden nimettömien albumien kanssa.
Kaduttaa, kun ei aikanaan tullut kyseltyä enempää.
Hannele, hyvän neuvon annoit, pitää kuunnella ennen kuin on liian myöhäistä.

♥ Hannele på Hisingen kirjoitti...

Unelma, joo, melkein puuttuu arvo albumista, jos ei mitään nimiä, vahinko. Minä yritän kuunnella ja kysellä, mutta unohtuu välillä.

seijastiina kirjoitti...

Kivalta kuulostaa,minustakin on sanottu, että en ole isäni en äitini näköinen, mutta täydellinen kuva vanhasta isoäidistäni.
Muuten vnahat valokuva ton kiinnostavia,muutenkin, aattelen monesti mitä kaikkea tarinaa niihin liittyy, siksi tykkään katsella valokuvia, vanhoja ja uusia.
Mukavaa viikonloppua, minulla alkoi nyt viikoloppu :)

Zilga kirjoitti...

Kaunis laiva. Minulla on tuontyyppinen postikortti- tai oli jossain kätköissä.

♥ Hannele kirjoitti...

Seijastiina, tuollainen on jännää, toivottavasti elän kauan ja saan seurata lapsenlapsiani.. Kiva kuunnella kun vanhat kerovat valokuvista.

Zilga, laita postikortti raamiin.

Hanna kirjoitti...

Ihana historiapostaus ja kyllä se on jännää, miten menneet sukupolvet elävät nykyisissä sukupolvissa - niin ulkonäkönä, tapoina, luonteena sekä tarinaperintönä :)

♥ Hannele kirjoitti...

Hanna, hienoa kun on saanut joskus kulla vanhempien kertovan juttuja. Yhdessä hautajaisissa hiljattain saimme kuulla parin miehen kertovan, jotka töissä tämän isoisän laivassa.

Tuure kirjoittaa kirjoitti...

Toisen mummini mielestä olen kuin ilmetty kopio hänen isästään ja toisen mummin mielestä muistutan todella paljon hänen isoisäänsä :D

♥ Hannele på Hisingen kirjoitti...

Tuure, kyllä tuo kait mahdollista :)