Turusta Göteborgiin, lapsenlapseni lentää Jussi Mäntysen joutsenen selässä
Kalliolla kukkulalla810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyytäältä.
Polut parvekeelle
Polut lapioin ympäri taloa, kiva päästä ihailemaan maisemia vaikka sisätossuissa, käyttää parvetetta hyväksi talvellakin.Tanssilavalle talon taakse olen myös luonut polun, helpommin pääsen seuramaan, mitä puutarhassa tapahtuu.
Hannele, samaa puuhataan. Olen nyt potenut flunssaa, joka ensin lähti, sitten palasi, mutta puutarhapolut olen aurannut kipeenäkin. Olen tarkka, miten ne kiertävät hedelmäpuutarhan ja sen lisäksi alalpihalle on tehty isompi alue, jossa oma sekä tyttären koira saavat telmiä. Kummipoika voi tulla laskemaan pulkalla polkukorua, joka lähtee kallioltamme ylhäältä ja päättyy turvallisesti alapihan 'kentälle'.
Parvekkeen putsaan ensin lapiolla ja sitten harjalla, sillä me saatetaan grillata siellä talvellakin. Se on meidän extremeä;-)
...tulinkohan rakkaan Liskonaisen luota tänne? Sama se. Jäin pitkäksi aikaa ihastelemaan mahtavia kuvia sekä sujuvaa tekstiä. :) Ajattelin jättää tassuni jäljen sekä pyynnön saada palata sitten kun työ ei edellytä nukkumista ennen sinne menoa..? Erittäin miellyttävä blogi niin mielelle kuin silmillekin, kiitos!
Taivaanisä on puuterisäkkinsä rikkonut teidänkin kohdalla aivan mukavasti. Kasveja kuitenkin näkyy seasta vielä. Nyt on saatu käsivoimaharjoitusta lumenluonnilla, ei se pahasta ole, eihän :)
Lähdin ihan uudelleen katsomaan parvekettasi, sillä meillä on aika samanlaiset talot. Tuo parvekkeen puoli erityisesti. Eli ei katetta parvekkeella, mitä on joskus grilatessa akivattu, mutta ei muuten. Voimme oleskella sateellakin, sillä puolikate ja iso aurinkovarjo. Mutta: teilläkin on parvekkeen 'lattia' lautaa raoilla eli siitä tippuu sitten sadevesi alaterassille? Minä olen miettinyt, että jos se olisi raoton, niin ei kai se vesi siihen jäisi...Joskus harmittaa, kun meillä on pöydät myös parvekkeen alla ja kuka siellä istuu sateella, saa vedet niskaansa.
Leena, jos on sellaista sohjoa, et liikaa tippuu sulalunta alakertaan lautojen välistä, lapioin kaikki pois, ei se niin suuri homma. Kyllä meillä on katto parissa paikassa. Yks kesä syötiin ulkona JOKA päivä, joskus katon alla sataessa ;)
Minäkin lapioin lumet pois. Se ei haittaa. Sateella mekin syötiin viime kesänäkin joka päivä ja /tai ilta parvekkeella. Ei olla ollenkaan sisällä, mutta se ei tarkoita silti auringossa, vaan on paljon siimestä ja sitten nuo isot varjot ja ison parvekkeemme edessä suuri vaahtera, joka kivasti antaa varjoa. Nyt Reima yhtäkkiä sitten sanoikin, ettei se ole mikään juttu tehdä siitä partsista raotonta...
Meillä on toi parveke ympäri taloa, valitaan istumapaikka sään, vuodenajan ja sen mukaan, halutaanko ilta-aurinkoa tai aamiaista. Kilometri mereen, aika tuulista usein, silloin suojaan talon "takana". Vaikka minun mielipaikkani taitaa olla keittiön rappuset :)
Polut lapioin ympäri taloa, kiva päästä ihailemaan maisemia 
Tanssilavalle talon taakse olen myös luonut polun, 
21 kommenttia:
Hannele, samaa puuhataan. Olen nyt potenut flunssaa, joka ensin lähti, sitten palasi, mutta puutarhapolut olen aurannut kipeenäkin. Olen tarkka, miten ne kiertävät hedelmäpuutarhan ja sen lisäksi alalpihalle on tehty isompi alue, jossa oma sekä tyttären koira saavat telmiä. Kummipoika voi tulla laskemaan pulkalla polkukorua, joka lähtee kallioltamme ylhäältä ja päättyy turvallisesti alapihan 'kentälle'.
Parvekkeen putsaan ensin lapiolla ja sitten harjalla, sillä me saatetaan grillata siellä talvellakin. Se on meidän extremeä;-)
Ihanaa, että ymmärrät nauttia talvesta♥
Leena, joo, tulee avarempi olo ja saa nauttia enemmän, pääsee vapaasti liikkumaan, ja saa todella nauttia tästä kaikesta kauniista :)
Ihania lumipolkuja ja kaunista valoa.
Komea talo sulla!
Lumiomena, valosta ja poluista tykkään.
Allu, kahdelle täysin sopiva :)
Så vackert!!
Å njut av utsikten bör man!!
Hienot polut, ja sun kelpaa siellä sitten ihastella auringonlaskua.
Ja aurinkoakin, kun kuvassasi ainakin aurinko paistelee niin ihanasti.
Daniel, nu kan vi njuta ännu bättre.
Harakka, on ollut ihania aurinkoisia talvipäiviä, on se kiva katella tätä lumistakin puutarhaa, lintuja täynnä nyttenkin.
Oi, että on hulpeet näkymät ja ihanan iso parveke! Kyllä kelpaa!
Hannele
Aivan ihastuttava on talosi ja puutarhasi myös talvella!
Rita, tykkään puutarhastani koko vuoden,
joka vuodenajalla on oma viehätyksensä.
Leonoora, se on ollut haaveena että puutarha ilahduttaisi ympäri vuoden, nyt on jotain pientä koko vuoden.
...tulinkohan rakkaan Liskonaisen luota tänne? Sama se. Jäin pitkäksi aikaa ihastelemaan mahtavia kuvia sekä sujuvaa tekstiä. :)
Ajattelin jättää tassuni jäljen sekä pyynnön saada palata sitten kun työ ei edellytä nukkumista ennen sinne menoa..?
Erittäin miellyttävä blogi niin mielelle kuin silmillekin, kiitos!
Stansta, kiitos näteistä sanoista ja kiva kun tänne löysit, juu, hyvällä mielelä sujuu helpommin.
Taivaanisä on puuterisäkkinsä rikkonut teidänkin kohdalla aivan mukavasti. Kasveja kuitenkin näkyy seasta vielä.
Nyt on saatu käsivoimaharjoitusta lumenluonnilla, ei se pahasta ole, eihän :)
Zilka, ihan ilmaista treenausta :)
Lähdin ihan uudelleen katsomaan parvekettasi, sillä meillä on aika samanlaiset talot. Tuo parvekkeen puoli erityisesti. Eli ei katetta parvekkeella, mitä on joskus grilatessa akivattu, mutta ei muuten. Voimme oleskella sateellakin, sillä puolikate ja iso aurinkovarjo. Mutta: teilläkin on parvekkeen 'lattia' lautaa raoilla eli siitä tippuu sitten sadevesi alaterassille? Minä olen miettinyt, että jos se olisi raoton, niin ei kai se vesi siihen jäisi...Joskus harmittaa, kun meillä on pöydät myös parvekkeen alla ja kuka siellä istuu sateella, saa vedet niskaansa.
Leena, jos on sellaista sohjoa, et liikaa tippuu sulalunta alakertaan lautojen välistä, lapioin kaikki pois, ei se niin suuri homma. Kyllä meillä on katto parissa paikassa. Yks kesä syötiin ulkona JOKA päivä,
joskus katon alla sataessa ;)
Minäkin lapioin lumet pois. Se ei haittaa. Sateella mekin syötiin viime kesänäkin joka päivä ja /tai ilta parvekkeella. Ei olla ollenkaan sisällä, mutta se ei tarkoita silti auringossa, vaan on paljon siimestä ja sitten nuo isot varjot ja ison parvekkeemme edessä suuri vaahtera, joka kivasti antaa varjoa. Nyt Reima yhtäkkiä sitten sanoikin, ettei se ole mikään juttu tehdä siitä partsista raotonta...
Meillä on toi parveke ympäri taloa, valitaan istumapaikka sään, vuodenajan ja sen mukaan, halutaanko ilta-aurinkoa tai aamiaista. Kilometri mereen, aika tuulista usein, silloin suojaan talon "takana". Vaikka minun mielipaikkani taitaa olla keittiön rappuset :)
Hauskoja polkuja siellä teillä, minullekin oli tehty polku ruokabaarin, pääsen ilman rämpimistä viemään ruokaa pikku kavereille.
Tia, joo, polku meillä kompostiinkin :)
Pitäisköhän laittaa kuva..
Lähetä kommentti