Tuntemattomat näkee tämän verran, kuvan päätin että saa näkyä:
Kielen voi vaihtaa suomeksi. Itse valitsen, että vain ystäväni saavat lukea juttujani. Ei läheskään niin avointa kaikille kuin Blogini. Käyn siellä pari kertaa viikossa.
Monet ei tajuu naamakirjan perusajatusta ollenkaan, ja eniten mielipiteitä niillä, jotka siellä eivät ole edes käyneet. Nyt minä serkkujen kanssa Pohjanmaalla pölisen välillä Facebookissa, muuten jäis kontakti vähemmäks. Monta puutarha-porukkaa on sinne syntynyt, itse täysin valitsen, missä mukana. Ja kuinka paljon tai vähän. Fasepuukista olen löytynyt monta vanhaa kaveria 1970-luvulta, kivaa.
Tuntemattomat näkee tämän verran, kuvan päätin että saa näkyä:
Kielen voi vaihtaa suomeksi. Itse valitsen, että vain ystäväni saavat lukea juttujani. Ei läheskään niin avointa kaikille kuin Blogini. Käyn siellä pari kertaa viikossa.
Tuntemattomat näkee tämän verran, kuvan päätin että saa näkyä:Kielen voi vaihtaa suomeksi. Itse valitsen, että vain ystäväni saavat lukea juttujani. Ei läheskään niin avointa kaikille kuin Blogini. Käyn siellä pari kertaa viikossa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
23 kommenttia:
Kuulostaa hyvältä. Voipi olla, että jonain päivänä kokeilen myös.
Rita, ei pakko kokeillakaan, mut hyvä kokeilla, ennen kuin narisee ja valittaa ;)
Just! Ja hauskaa sekin, että monet blogiystävät tulevat naamkirjassa entistä tutummiksi...:)
Crane, tosi, en tiedä mistä nuo "ennakkoluulot" on tulleet. Facebook on ihan sitä, miksi sen itse tekee.
Facebookissa mulla sukulaisia laidasta laitaan, entisiä työkavereita ja lapsuudenystäviä. Facebookissa en ole sairas enkä masentunut, ei ole ongelmia eikä murhetta. Blogissa avoimemmin.
Heljä, juuri sitä, vanhoja ja uusia työkävereita, vahjoja tuttuja, joita en tavannut 30 vuoteen, mahtavaa. Suomestakin moni, joita en juuri koskaan tapaa, kätevää näin.
Minullakin on naamakirjassa sivut, mutta en ole oikein sinne kotiutunut. Tämä blogi tuntuu tutummalta.
Mun ei ole tullut sitä juttua kokeiltua vielä, mutta muksut kyllä ovat siellä.
Ei moittimista, kukin siellä itse tekee niin kuin haluaa.
Hannele, minä olen aika harvoin nykyään naamakirjassa tai siis ehkä kerran viikossa tai kahdessa. Kaikki näkyy kaikille, mutta onhan siellä se osa, missä voi keskustella reaaliajassa ja sitten voi lähettää viestejä, jotka ei näy muille.
Sinä olet keksinyt sen, minkä moni muu: facebook on kätevä tapa viestiä vaikka sukulaisten kanssa.
Mutta ja tätä et usko: Minusta blogin koko logiikka on tajuttavampi kuin facebookin, josta en sitä usienkaan löydä. Ja puhun nyt tekniikasta.
Unelma, minullekin meni aikaa, ennen kuin totuin ja tajusin homman, en vieläkään kaikkea osaa, mutta teen sen, mistä kiinnostunut.
Harakka, niin, vaihtoehtoja on paljon.
Leena, tee se valinta, että vain ystävät näkevät. Ehkä et ole sitä löytänyt? Oman profiilisi joukossa: Profiili- ja kontakti-informatiossa voit itse valita, ketkä.
Kaikki on helppoa kun osaa :)
Myös blogini voin laittaa niin että vain ystäväni näkevät.
Kiva, että sinulle on ollut naamakirjasta iloa:)
Minä en halua näyttää sitä toista naamaani, vaikkei siinä kuulemma mitään vikaa ole;) Eikä minua kyllä muutkaan naamat kaipaa... Joten... Toistaiseksi nautiskelen vierailuista harvojen ja valittujen blogeissa.
Minulla onkin pinkki ja paljastava, melkein kokovartalokuva tässä maailmassa:):)
Minä vähän kokeilin, mutta lopetin kun en saanut otetta en käsittänyt mitään enkä saanut ensimmäistäkään kaveria, mikä nyt oli nolouden huippu. Jaa, tuli kaikenmoisia häirikkömeilejä. V-llä alkavat mainoksetkin tuli ekaa keraa sähköpostiini. Täällä on niin kotoisaa!
Taika, niin, paljastava pinkki vartalo ;)
Villiviini, minä kauan aika passiivinen, se siitä järjestyi pikku hiljaa. Facebook on kuin mikä juhla tahansa, jos jää nurkkaan istumaan, niin siellä saa istua ;)
Samoin kuin Villiviini, minäkin käväisin siellä, mutta koin sen nuorten jutuksi, ja jäin pois.Varsinainen syy oli että ei ole aikaa kaikkeen vaikka olisikin mukava juttu. Mutta eihän sitä koskaan tiedä..
Anna, itsehän seuransa valitsee, voi mennä pieni aika, ennen kuin löytyy. Meitä on monta 50+ puutarhaihmistä, jotka keksimme kaikkea, annamme vihjeitä ja kerromme ajankohtaisista tapahtumista.
Facebook on tosiaan sitä mitä siltä itse haluaa :) Ihan hyvä juttu moneltakin kantilta.
Itsellä ei tällä hetkellä tiliä facebookissa kun kone on niin hidas ettei siitä tule yhtään mitään - hyvä kun näitä blogeja saan auki..
Mutta sitten kun on (joskus ehkä...) uusi nopeampi kuva avaan tilin uudelleen.
Hanna, ihan tosi, itse sen voi tehdä ihan omiin juttuihin sopivaksi, juuri omien harrastusten mukaan.
Minä olen ihan Facebook-addikti <3
Lumiomena, kiva saada kontakti ystäviin,
jotka muuten olisivat ihan hävinneet.
Hannele
Mitäpä jos yritän etsiä sinut kaveriksi. Suostutkos? Suurin osa minun naamakirjassa olevista ihmisistä liittyy harrastuksiini ja loput on sukulaisia, melkeinpä kaikki. :)
Hannele
Hannele-nimisiä on facebookissa yli 500. Yritin siis tunnistaa sinut etunimeltä, mutta en jaksanut edes puoleen väliin selata nimiä. Olisiko joku hyvä vihje?
Leonoora, juu, kyllä se sopii :)
Hannele
Kiitos. Tosin aikaa vienee, että löydän sinut! :)
Lähetä kommentti