Kalliolla kukkulalla 810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitä löytyy täällä.

Hieno vieras

Minulla ei ollut kärsivällisyyttä kuvata tätä ylpeää fasaania, kaunis näky aurinkoisessa puutarhassamme, Shakespeare-nurkkauksessa.

8 kommenttia:

liskonainen kirjoitti...

nonniin, täällä ollaan.

oikein hyvää uutta vuotta uudessa kodissa!

Hannele kirjoitti...

Liskonainen, hyvää uutta vuotta sinullekin.

Leena Lumi kirjoitti...

Fasaanit ovat niin hauskoja ja ollakseen. Äidilläni on niitä puutarhassa kuin lemmikkeinä. En ole onnistunut kuvaamaan niitä ollenkaan. Sinä onnistuit.

Harakka kirjoitti...

Hienot kuvat fasaaneista, sinnekkö ne tulivatkin, kun ei ole näkynyt pitkiin aikoihin täällä meillä!

Hannele kirjoitti...

Leena, aika vikkeliä, sai linnunruokaa.

Harakka, mahdollista :)

isopeikko kirjoitti...

Kummasti tulee vaan vanhoja juttuja miäleen ja ne olis syytä jättää kertomatta, mutta koskas sitä olis osannu olla kertomatta.

Huonokuuloset ruottinkieliset olivat mettällä. Toinen sanoi jotain johon toinen kohteliaasti kysyi "va(d) sa(de) ni?". Silloin se toinen sitte ampu.

Olipas tyhmä juttu :) peikkoa vallan hihityttää.

Olivieno kirjoitti...

Naurattaa tuo edellinen...

Komean kaverin olet saanut, ok, pisteet sulle painon mukaan ;-)

Meilläkin on usein fasaaneja pihassa, ja harmi kyllä myös tiellä. Tykkäisin kyllä muuten, mutta huolettaa että koirat juoksevat perään ja jäävät auton alle. Vaikka ne ovatkin aika verkkaisia kulkijoita, en kyllä ehtisi kuvaa ottaa, varsinkaan noin läheltä. Joskus kiekaisu saa melkein sydämen pysähtymään, se on kyllä kamala!

Hannele kirjoitti...

Isopeikko, minun täytyy jäädä miettiin...

Olivieno, ahaa, nyt tajusin isopeikon vitsin :)
On nuo nättejä, ei usein käy pihassa.