Kalliolla kukkulalla 810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyy täältä.

Sinivatukkaa Gotlannista

Poika tarjosi safranilettuja sinivatukkahillolla, jännää.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ainakin näyttää hirrrrveeen herkulliselta - juuri tunnustelin, että itselläkin olisi sellainen jälkiruuan mentävä aukko....:D

SusuPetal kirjoitti...

Nam, maistui, kiitos!

Hanneles bokparadis kirjoitti...

d-malli, aina tuo sopii mutta sinivatukkaa et ehkä löydä :)

SusuPetal, tosi hyvää!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Nammm...:)

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Irmastiina, tosella, vähän erikoista.

Irene kirjoitti...

Hannele, en ole edes koskaan kuullutkaan mistään sinivatukasta. Kasvaako sitä siellä teillä? Miltä maistuu?

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Irene, ei, vain Gotlannissa, pikkasen puolukan ja mustavatukan sekoitusta.

Riitta Sinikka kirjoitti...

Nam! Meilläkin syötiin eilen lettuja.

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Riitta Sinikka, poika teki vähän erilaisia lettuja, aina sopii.

Unknown kirjoitti...

Hyvän näköistä, tulee vähän mieleen eksoottinen boysenmarjahillo. Uusi tuttavuus tosiaankin:)

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Päivi Pousi, meillä on Tayberry puutarhassa, mietin mikäköhän ero tuohon boysenmarjaan...

A kirjoitti...

Voi miten herrrkullisen näköistä hilloa ja lettuja: nam-nam.<3333

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Aili-mummo, poika osaa :)

aimarii kirjoitti...

Tais mennä nämä lettukestit sivu suun.