Kalliolla kukkulalla 810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyy täältä.

Kirjontaa prinssilleni

Kirjonta kivaa kun ope ei rääkkää eikä pakota purkaamaan.

14 kommenttia:

A kirjoitti...

Miten tunnelmallista, käsi kädessä.<333

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Aili-mummo, vielä 30 vuoden jälkeenkin ;)

Harakka kirjoitti...

Oi, kun on kaunista!

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Harakka, ompeleminen rentouttavaa.

tia kirjoitti...

Kaunis malli, onko vanhakin.

isopeikko kirjoitti...

Isoja kukkasia siinä kuvassa. Sen kokoisia ei kukaan poimisi vaasiin :)

Maireanna kirjoitti...

Kaikkien käsitöitten kohdalla on faktaa, että pakko ei ruoki tekijää vaan saa jopa vuosikymmenien inhon siihen. Kun itse oivaltaa miten kivaa se onkaan niin jälkeä syntyy. Kaunis kirjonta!
Ja kestävää laatua teidän rakkaus on, siitä ei ole epäilystkään. Ihanaa..

Hannele på Hisingen kirjoitti...

tia, malli on vanha...

Isopeikko, kaikki ei ehkä sovi vaasiin :)

Anna, rakkaus kukkii... oli niin tylsää kun opettajat pilas monen kivan harrasruksen. Onneks nyt saa tehdä ihan oman mielen mukaan :)

SusuPetal kirjoitti...

Monet opettajat tappavat luomisen ja oppimisen ilon, valitettavasti. Itsekin jätin käsityöt vuosikymmeniksi, onneksi löysin myöhemmin tekemisen ilon.

Hanneles bokparadis kirjoitti...

SusuPetal, luomisesta ei opettajat tienneet mitään...

Rita kirjoitti...

Opetusmetodeilla ja opettajilla on merkitys, kyllä!

Hallatar kirjoitti...

<3<3<3 Ai kuinka suloinen. <3<3<3

Riitta Sinikka kirjoitti...

Aivan hurmaava!

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Rita, väärä ope vie halut...

Una, rentouttavaa ommella joskus.

Riitta Sinikka, kiitos, niin minustakin ;)