Sumeba Miyako: The best place to live is where you are,
sanotaan japanilaisittain.
Sitäkö se "suomalaisuus" ja isänmaallisuus on Suomessa että ei hyväksytä muita? "Suomalaisuus" pitää muut ulkopuolella, arvostetaan vain omaa kulttuuria. Siirtolaisia vältetään... Paluumuuttajallakaan ei helppoa Suomessa, ei heitä oteta avoimin sylin vastaan, työpaikossa hurreja sorretaan, vaikka vaalea ihon väri. "Suomessa on paremmin kuin missään muualla".... en ole lainkaan varma tuosta. Naisena onnellinen että en asu Suomessa, siellä isyysvapaus harvinaista, äidin vastuu suuri ja feministi lähinnä haukkumasana Suomessa? 
14 kommenttia:
Onko sun perheellä yhtään huonoja kokemuksia Ruotsin suomalaisuudesta? Muistelen, että joskus 1960/70-luvulla oli niitä "en finne igen"-horrorstoryja. Meidän saksalaissuomalaisella ystäväparilla oli silloin autossaan sellainen "en finne igen"-tarra. Ja miten on nykyaikana? Kiinnostaisi tietää.
Allu, ei ole henkilökohtaisesti negatiivisia kokemuksia, eikä tutuillakaan. Suomalaisilla on aina ollut hyvä maine Ruotsissa, erityisesti työpaikoilla. Pohjoismaalaisilla hyvä olla nyt ja muillakin kansalaisuuksilla, minä tykkään siitä kun on paljon eri kulttureja.
Olen seurannut blogiasi ja pitemmän aikaa ruotsalaisia lehtiä. Minusta Ruotsi vaikuttaa paljolti samanlaiselta kuin Kanada, länsimaiselta monikulttuuriselta maalta.
Vanha kulttuuri ja historia näyttäisi antavan Ruotsille enemmän omaa identiteettiä kuin mitä on Kanadalla.
Suomi on joutunut kokemaan kovia vuosisatojen ajan. Se on jättänyt jälkensä. Suomessa historia aloitetaan sisällissodasta, ei uskota emotionaalisesti, että olimme olemassa jo Ruotsin ja Venäjän osina. Muinaiseen ja vähän tunnettuun pakana-aikaan takerrutaan, mutta hyljätään kokonaan pitkä aika, jolloin olimme osa Eurooppaa katolisuuden vuoksi.
Anna Amnell, monikulttuurisuus on hyvin positiivista, ei siitä tule mitään että eristäydytään "isänmaallisuuden" taakse.
Moi Hannele!
Suomessa halutaan olla ihan yltiöeurooppalaisia, varsinkin Helsinkiläispiireissä. Ainakin jotkut ovat ihan rähmällään Eurooppaan, ja toiset taas ovat vastaan. Jotenkin minusta tuntuu, että tuo sinun kuvasi suomalaisista on jotenkin vinksallaan, enkä allekirjoita väitteitäsi.
Hyvää loppuviikkoa, Hannele.<33
Aili-mummo, olivat vain kysymyksiä ;)
Saat mielellään oikaista...
Ihminen voi olla samalla aikaa vaikkapa savolainen, helsinkiläinen, suomalainen, eurooppalainen, kanadalainen, länsimainen, afrikkalainen (sieltä me tulemme), maailmankansalainen.
Vain sotatila voisi tuoda ongelmia tuohon yhdistelmään, jonka koen omakseni. Toivon, että sellaista ei tule.
Anna Amnell, sodastakin on jo kulunut miehen ikä... Miten kauan annetaan sen vaikuttaa asenteihin? Onko monikulttuurisuus onnistunut tukahduttamaan jonkun kansan omaa luonnetta? Itse sanon aina matkoillakin, että olen syntynyt Suomessa ;)
Olen iloinen siitä, että olet viihtynyt hyvin Ruotsissa ja löytänyt ympäristön, jossa saat olla myös suomalainen. Jotkut väittävät, että se on vaikeaa Ruotsissa.
Minä voisin puolestani asu Ruotsissa ihan yhtä hyvin kuin monessa muussakin maassa. Kun ei ole mitään aineellista omaisuutta, on helppoa lähteä liikkelle.
Toivoisi,että olisi enemmän suvaitsevaisuutta joka puolella maapalloa, silloin kaikkien olisi parempi olla.
Anna Amnell, elämä on aina täynnä valintoja; joko kaipaa pois muualle koko ajan ja narisee kaikesta, tai sitten voi yrittää viihtyä tuohon japanilaiseen tyyliin: Home is where you make it.
Riitta Sinikka, suvaitsuvaisuus on hyvä ominaisuus, tekee elämän rikkaammaksi.
"voi yrittää viihtyä tuohon japanilaiseen tyyliin: Home is where you make it."
Ei ole ina yksinkertaista. Esimerkiksi Suomessa nyt työttymyyttä. Monet joutuvat muuttamaan työn perässä.
Anna Amnell, noin on, sellaista useimmissa maissa, minäkin pakosta tänne nuorena.. Ja silloin ei mielestäni väärin elää tuon mukaan: The best place to live is where you are. Työthän useimmin valitsee meille sen asumapaikan.
Lähetä kommentti