Kalliolla kukkulalla 810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyy täältä.

Ruohoo en aina leikkaa

Tykkään kaikenlaisista puolivilleistäkin kukista.

12 kommenttia:

Unelma kirjoitti...

Minä myös. Kukkapenkissä kasvaa harakankelloa, päivänkakkaraa ja keltaista päivänkakkaraa, jonka löysin Alastarosta tien penkalta.
Hyvää juhannusta.

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Unelma, joo, kierrän noitten kukkien vierestä, saavat kukkia juhannuksen :)

Irene kirjoitti...

Niin minäkin. Johonkin kohtaan ihan selkeä vihreä nurmikko sopii. Mutta huomaan, että nyt vanhemmiten haluan jättää "laikkuja" sinne tänne ja niihin pesiytyy päivänkakkaroita ja muita luonnon ihanuuksia.

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Irene, ihan steriili ruohokenttä ei ole yhtä mielenkiintoinen :)

Allu kirjoitti...

En minäkään tuollaisia ihanuuksia leikkaisi.

Inkivääri kirjoitti...

Sama tyyli minullakin, tuo oranssikeltano(?) on kyllä hieno!

A kirjoitti...

Tuota "oranssikeltanoa" en ole missään nähnyt;)

Kiitos esittelystä, Hannele, ja kivaa juhannusviikkoa sinulle<3

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Allu, saan leikata sit kukkimisen jälkeen :)

Inkivääri, kiitos, nyt sain nimenkin :)

Aili-mummo, ei ihan hirmu harvinainen.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

...ja sama täällä... ei väliä onko istutettu vai villi jos kanis on niin kukkia saa penkissäkin..:)

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Irmastiina, sellaisestahan vain nauttii :)

Harakka kirjoitti...

Ei tuollaisia ihania kukkia malttaisi leikata, ei missään nimessä!

Rita kirjoitti...

Pihapiirin ulkopuolella, koivumetsikössä kasvaa villejä kukkia, joita en oikein kaikkia tunnekaan. Olen ruvennut jonkun näyttävämmän kukan ympäristöä varovasti perkkaamaan, että se saisi oikein loisteelleen tilaa ja erottuisi entisestään.