Turusta Göteborgiin, lapsenlapseni lentää Jussi Mäntysen joutsenen selässä
Kalliolla kukkulalla810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyytäältä.
Muotoile onnenpensasta nyt
Helppo tuo onnenpensas muotoilla oman maun mukaan, tässä pidän kapeana rappusilla, ettei ole tiellä. Pistokkaita on helppo ottaa onnenpensaaasta (forsythia), oksa vain maahan. Lisää vihjeitä täällä.
Leena Lumi, onhan se kiva kun vanhatkin oppii uutta... Minä en ole eläessäni oikeestaan lannoittanut yhtikäs mitään. Meillä on sellanen hidas luonnon hommat, typpi ruohosilpusta ja lehdistä menee ravintona pensaisiin, ihan niin kuin luonnossakin, ei siellä kukaan lannoita. Saksien kanssa pitää olla varovainen, ettei leikkaa pois tulevia nuppuja..
No, tänä vuonna en ostanut kanankakkarakeita, mutta Viherlandian pääpuutarhuri, luottomyyjäni, kehoitti antamaan kevätlannoitetta, joka sisältää monipuolisesti kivennäisiä. Se kuulemma runsauttaa kukintaa. Minulla on nyt suuri huoli Hansastani, jota minä jumaloitsen, vaikka muut eivät. Haen huomenna varuilta uuden yksilön viereen.
Hannele, minua on haastateltu lehteen jopa siitä, kuinka paljon saamme aikaan kompostimultaa. Itsekin uskon, että se on niin vahvaa, että riittää - tästälähin. Mutta tuo kivennäisjuttu meni minulla nyt läpi...
Leena, niin, saat uskoa ketä haluat, minä uskon vain luonnolliseen lannoitukseen, joka pitää madot ja maan elävänä. Fosfaatti on hyvä kukkimiseen. Pensaita ei saa koskaan lannoittaa typellä juhannuksen jälkeen, silloin niiden on vaikea ehtiä mennä talvilepoon ja paleltuvat helpommin talvella.
12 kommenttia:
Höh, minulle tuoei olisi helppoa, mutta uskon silti sinua.
Susu Petal, ei kait vaikeempi kuin tukan leikkaaminen..
Kiitos tipsistä. Onnenpuuta en olekaan leikannut aikasemmi, täytyykin kokeilla.
Sylvi, joo, KAIKKI puut ja pensaat voi muotoilla oman mielen mukaan, katso vihjeitäni tuosta linkistä.
Kaunis keltainen piristys heti keväällä, meillä oli edellisessä paikassa missä asuimme.
Kaunis keltainen keväällä ilonasi!
Tia, onnenpensas kuuluu todella kevääseen.
Harakka, loistaa komeesti, sekä aamulla että ilta-auringossa.
Hannele, nyt minäkin muotoilen, usko tai älä;-)
Missä hoito-ohjeet eli lannoitatko tai tarviiko koko päivän valon? Onkohan mulla siinä liian kuiva kohta? Kaikkea on yritetty...
Ja eikun puutarhasakset käteen!
Leena Lumi, onhan se kiva kun vanhatkin oppii uutta... Minä en ole eläessäni oikeestaan lannoittanut yhtikäs mitään. Meillä on sellanen hidas luonnon hommat, typpi ruohosilpusta ja lehdistä menee ravintona pensaisiin, ihan niin kuin luonnossakin, ei siellä kukaan lannoita. Saksien kanssa pitää olla varovainen, ettei leikkaa pois tulevia nuppuja..
P.S.
Leena, lannoittaessa tulee paljon lehtiä ja vähän kukkia/hedelmiä.
No, tänä vuonna en ostanut kanankakkarakeita, mutta Viherlandian pääpuutarhuri, luottomyyjäni, kehoitti antamaan kevätlannoitetta, joka sisältää monipuolisesti kivennäisiä. Se kuulemma runsauttaa kukintaa. Minulla on nyt suuri huoli Hansastani, jota minä jumaloitsen, vaikka muut eivät. Haen huomenna varuilta uuden yksilön viereen.
Hannele, minua on haastateltu lehteen jopa siitä, kuinka paljon saamme aikaan kompostimultaa. Itsekin uskon, että se on niin vahvaa, että riittää - tästälähin. Mutta tuo kivennäisjuttu meni minulla nyt läpi...
Leena, niin, saat uskoa ketä haluat, minä uskon vain luonnolliseen lannoitukseen, joka pitää madot ja maan elävänä. Fosfaatti on hyvä kukkimiseen. Pensaita ei saa koskaan lannoittaa typellä juhannuksen jälkeen, silloin niiden on vaikea ehtiä mennä talvilepoon ja paleltuvat helpommin talvella.
Lähetä kommentti