Turusta Göteborgiin, lapsenlapseni lentää Jussi Mäntysen joutsenen selässä
Kalliolla kukkulalla810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyytäältä.
Iltahämäräs paras ryämii
Meiän pikku woodland, kevätesikko kukkii. Aina olen kontannut iltaisin puutarhassa rikkaruohoa kitkien ja kasveja istuttaen, pimeään asti. Tajusin tuon kun hoksasin, että silloin on niin hiljaista ja rauhallista ulkona.
Kevät- ja kesäiltojen rauha on ihanaa, melkein käsin kosketeltavaa...liian harvoin sitä vaan tulee ajateltua, että mikä niissä on niin taianomaista....
Sinä olet samanlainen kuin minäkin ! Olen aina rakastanut aikaisia aamuja ja myöhäisiä iltoja puutarhassa...tuoksukin on ihan erilainen kuin keskipäivän kuumuudessa...
Kuuntelin sinua sisuradiosta ja sinä inspiriot minut kirjoittamaan Blogia. Nyt on jo kohta 200 julkaisua vai miksi niitä nyt sanotaan. Kiitos vaan Sinulle!. Opettelemista on vielä paljon.
Kevätésikko on ihana! Sitä on mulla ollu, mutta pihamyräkässä sekin joutu hukkaan =(. Sitä on saatava uudestaan. Teillä kevät siellä paljon pitemmällä kuin täällä, ei ne kai vielä kukkis.
Voi sua onnenmyyrä siellä puutarhassasi illalla myöhään... Se muuten ON hienoa olla siellä aika myöhään illasta, sillä on tosi rauhallista, lapset ovat (toivottavasti) jo kaikki sängyissään nukkumassaa ja ilta tuoksuu kyllä ihanalta! Konttaan mäkin sielä puutarhassa useesti, niin on paremopi selälle!
Se on selvä kesän merkki! Minäkin olen yllättänyt itseni jo monena iltana konttailemasta kukkapenkistä. Sinne suorastaan eksyy. Onneksi kohta aurinko ei laske laisinkaan, niin kukkapenkeistäkin ehtii "ottaa kaiken ilon irti"!
Meiän pikku woodland, kevätesikko kukkii. Aina olen kontannut iltaisin puutarhassa rikkaruohoa kitkien ja kasveja istuttaen, pimeään asti. Tajusin tuon kun hoksasin, että silloin on niin hiljaista ja rauhallista ulkona.
18 kommenttia:
Kevät- ja kesäiltojen rauha on ihanaa, melkein käsin kosketeltavaa...liian harvoin sitä vaan tulee ajateltua, että mikä niissä on niin taianomaista....
Ihania kevätesikkoja, meillä vasta nupullaan...
Hanna, eikö olekin, aina olen pönkinyt puutarhan rauhassa iltamyöhään, juttuseuraakaan en kaipaa..
Sinä olet samanlainen kuin minäkin ! Olen aina rakastanut aikaisia aamuja ja myöhäisiä iltoja puutarhassa...tuoksukin on ihan erilainen kuin keskipäivän kuumuudessa...
Hane, tosi, tuoksukin ihanempi, mutta aikaisista aamuista en tiedä mitään ;)
Hannele. me asumme niin syrjässä että aina on rauhallista , jos ei laske lintujen konserttia joka on tosi äänekästä ainakin aamusta, mutta kaunista.
Sylvi, meiän pikku puutarhan ympärillä on viisi naapuria ja ihan liki monta muuta naapuria. Ei silti pitkä matka peltoihin, metsiin, meren rannalle..
Kuuntelin sinua sisuradiosta ja sinä inspiriot minut kirjoittamaan Blogia. Nyt on jo kohta 200 julkaisua vai miksi niitä nyt sanotaan. Kiitos vaan Sinulle!. Opettelemista on vielä paljon.
Sylvi, ihanaa, onnea blogillesi!
Kevätésikko on ihana! Sitä on mulla ollu, mutta pihamyräkässä sekin joutu hukkaan =(. Sitä on saatava uudestaan. Teillä kevät siellä paljon pitemmällä kuin täällä, ei ne kai vielä kukkis.
Voi mikä puutarha sinulla onkaan!
Kevät on siellä paljon pitemmällä kuin täällä " pohjolassa" Ihania nuo patsaatkin: i love :-)
Voi sua onnenmyyrä siellä puutarhassasi illalla myöhään...
Se muuten ON hienoa olla siellä aika myöhään illasta, sillä on tosi rauhallista, lapset ovat (toivottavasti)
jo kaikki sängyissään nukkumassaa ja ilta tuoksuu kyllä ihanalta!
Konttaan mäkin sielä puutarhassa useesti, niin on paremopi selälle!
Illalla myöhään ja aamulla varhain, siinä ne parhaat hetket. Myös minä tykkään ryömiä ja tuntea multaa sormien välissä. Ihana kesä.
Eve, kevätesikko on niin rauhoitettu Ruotsissa, että ei saa hävittää edes omalta pihalta..
Anna, minun ikioma pikku paratiisini.
HArakka, joo, se hiljaisuus oli erikoisesti tarpeen silloin kun lapset oli pieniä. Minäkin konttaan mieluimmin :)
Unelma, varhaisista aamuista en paljon tiedä ;)
Se on selvä kesän merkki! Minäkin olen yllättänyt itseni jo monena iltana konttailemasta kukkapenkistä. Sinne suorastaan eksyy. Onneksi kohta aurinko ei laske laisinkaan, niin kukkapenkeistäkin ehtii "ottaa kaiken ilon irti"!
Voi, miten kaunis on sinun puutarhasi!
Hiiriemo, eikö olekin rentouttavaa, siitä voi sekä sielu että kroppa hyvin.
Leonoora, kiitti, sellainen villi kallio.
Iltasella on ihana rauhallinen aika olen sen myös huomannut, usein illalla vielä istahdan rappusille nauttimaan.
Tia, kevät- ja kesäillat on niin ihania, minäkin eilen istuin ja luin vielä illalla parvekkeella, niin kauan kuin valoa riitti.
Lähetä kommentti