Turusta Göteborgiin, lapsenlapseni lentää Jussi Mäntysen joutsenen selässä
Kalliolla kukkulalla810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyytäältä.
Lounas tyttäreni luona
Tyttäreni asuu vartin päässä ja usein hän tarjoaa hyvän terveellisen täyttävän luomu-lounaksen. Göteborgilaisina syötiin tuoretta makrillia ja tuoreita katkarapuja. Lapsenlapseni rakastaa kalaa ja katkarapuja.
Kauniilta näyttää terveellinen ruoka. Katkaravuista minäkin pidän. Viikonloppuna syömme meren antimia ja viikolla yritän tehdä kasvisruokaa. Tämä on kokeilua, katsotaan miten onnistumme.
Mää voisin elää ihan hyvi katkaravuill, kalall ja hedelmill! Mullaki o hyvä väli tyttäree ja huomen tulee koir taas 'hoitoo'. Ny niill o sit liskoki, onneks se pärjää nuorte reissu aja ilma meit...
Sulla on ihanasti, kun äitisi ja tyttäresi asuvat niin lähellä, se asia on rikkaus. Mun äiti on kuollut, ja tytär asuu melkein 70 kilometrin päässä. Mutta Onneksi hän käy kuitenkin melkein joka viikonloppu kotona kuitenkin. Tänään juuri oltiin häntä ja hänen sulhastaan muuttamassa toisesta talosta toiseen. On se vaan niin hienoo, kun on lapsiinsa hyvät välit!
Minäkin katkarapuja, kalaa ja mereneläviä! Mutta tonnikalaa en oikeastaan syö enää, koska haluan boikotoida riistokalastusta... söimme siellä Mariestadissa, tai no se linnasaari, missä on kaupunki, Göteborgista pohjoiseen - siellä kunnon katkarapuvoileivät ! nami!
Harakka, eikö olekin, olemme aina seurustelleet ja keksineet kaikkea kivaa myös aikuisten lastemme kanssa. Ja lapseni piipahtavat mielelään äitini luona, joka opettanut poikiamme kutomaan.
Tuure, joo, kalan kanssa on paljon ajateltavaa, mitä kehtaa syödä, moni kalastus on mennyt riistoksi.
18 kommenttia:
Vartin päässä! Kivaa.
Ateria tuo mieleen Intian, jossa meidän tyttö nyt asuu. Ei ihan vartin päässä.;)
Anna Amnell, joo, muutama kilsa, siitä olemme iloisia, sillä meillä on hyvät välit lapsenlapsemme kanssa
Voi kun munkin äiti asuisi noin lähellä. Pyytäisin lounaalle monta kertaa viikossa!
VihreätNiityt, minun äitini asuu myös lähellä ja siellä käyn aina syömässä hyvää kiisseliä tai marjapuuroa :)
Kuulostaa ja näyttää mukavalta ja herkulliselta - olet onnellinen tytär, äiti ja mummo, kun saatte asua lähekkäin:)
Inkivääri, todella, tapaamme ja seurustelemme usein. Ja äitini on onnellinen, hänen ensimmäinen lapsenlapsenlapsi :)
Oooh, vihreää! Tässä vaiheessa talvea kroppa alkaa vaatia lisää vihreää syötävää, vihanneksia, cee-vitamiinia, tuoreita kasviksia ja hedelmiä.
Ihanan näköistä vaikka itse mieluummin jätän merenelävät lautaselle muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Mukavaa viikonloppua! :)
Mukava seikka, kun tytär asuu noin lähellä. Ja äitisi? Meillä myös ollaan lähellä. Terveelliseltä ja herkulliselta näytti ruoka, nam.
Mukava seikka, kun tytär asuu noin lähellä. Ja äitisi? Meillä myös ollaan lähellä. Terveelliseltä ja herkulliselta näytti ruoka, nam.
Kauniilta näyttää terveellinen ruoka. Katkaravuista minäkin pidän. Viikonloppuna syömme meren antimia ja viikolla yritän tehdä kasvisruokaa. Tämä on kokeilua, katsotaan miten onnistumme.
Mää voisin elää ihan hyvi katkaravuill, kalall ja hedelmill! Mullaki o hyvä väli tyttäree ja huomen tulee koir taas 'hoitoo'. Ny niill o sit liskoki, onneks se pärjää nuorte reissu aja ilma meit...
Luanikast viikoloppu, Hansa!
Susu Petal, tyttäreni syö paljon vihreetä ja muuta hyödyllistä. Hän laittaa niin hyvää ruokaa, arkenakin.
Stansta, tuore merikala on herkkua.
Rita, äitinikin asuu myös lähellä, kerroin jo että siellä kiisselillä :)
Unelma, kunnon liha arkipäivinä hyvää, ei tule nälkä yhtä nopeesti..
Leena, olen onnellinen et tytär ei Australiassa tai muualla, mukavaa viikonloppuu sinneki.
Sulla on ihanasti, kun äitisi ja tyttäresi asuvat niin lähellä, se asia on rikkaus.
Mun äiti on kuollut, ja tytär asuu melkein 70 kilometrin päässä.
Mutta Onneksi hän käy kuitenkin melkein joka viikonloppu kotona kuitenkin.
Tänään juuri oltiin häntä ja hänen sulhastaan muuttamassa toisesta talosta toiseen.
On se vaan niin hienoo, kun on lapsiinsa hyvät välit!
Minäkin katkarapuja, kalaa ja mereneläviä! Mutta tonnikalaa en oikeastaan syö enää, koska haluan boikotoida riistokalastusta... söimme siellä Mariestadissa, tai no se linnasaari, missä on kaupunki, Göteborgista pohjoiseen - siellä kunnon katkarapuvoileivät ! nami!
Harakka, eikö olekin, olemme aina seurustelleet ja keksineet kaikkea kivaa myös aikuisten lastemme kanssa. Ja lapseni piipahtavat mielelään äitini luona, joka opettanut poikiamme kutomaan.
Tuure, joo, kalan kanssa on paljon ajateltavaa, mitä kehtaa syödä, moni kalastus on mennyt riistoksi.
Klumps, ihanan näköistä! Mies toi tänään kaupasta pakastekatkarapuja, piirakkaa varten, ja poika lupasi kanssa maistaa KATKARAPUSIA.
Olivieno, pakasteravuista teen usein hyvän voileivän, majoneesia päälle- Totta kait pitää kaikkea maistaa.
Lähetä kommentti