Kalliolla kukkulalla 810 m² paratiisia. Muutin Turusta Göteborgiin 1971, kirjotan suameks. Lukemisiani ja kirjavihjeitäni löytyy täältä.

Raparperikiisselii

Aina ei voi kakkuja syödä, kiisselikin namia.
Aikainen azalea kukkii jo, raparperi kaupasta.

14 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Meidän kevätherkkua ja lupaavasti nousevat eli kohta saadaan kiisseliä: Nam!

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Leena Lumi, omat raparperit kasvavat jo.

ritva kirjoitti...

Atsalea kukkii jo kauniisti sinulla,meillä ei viellä vähään aikaan saada raparperikiisseliä,ovat viellä niin pienessä alussa:))

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Ritva, raparperin ostin kaupasta kun teki niin mieli...

Harakka kirjoitti...

Siellä taitaa ollakkin raparperit jo isoja, meillä ei ihan vielä saa niistä kiisseliä, mutta pian!

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Harakka, jossain on, mutta mmeidän puutarhassa ovat aina olleet pieniä, liian savista...

Tuula kirjoitti...

Minun raparperit ovat vielä aika pieniä, mutta yllättävän nopeasti ne sitten kasvavat. Ja sitten tehdään kiisseliä täälläkin ja mehua!

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Tuula, mehukin on hyvää.

Anna Amnell kirjoitti...

Viehättävä talo ja puutarha.

En tiennytkään, että siellä kasvaa silkkiäispuita. Meillä oli Kyproksella silkkiäispuut portin molemmin puolin talossa, jota vuokrasimme. Jotkut kävivät hakemassa niistä lehtiä silkkiäisperhosten toukille.

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Anna Amnell, jyrkkä rinne tuossa. Perhoset saavat syödä mitä haluavat, silkkiäispuumme mustat marjat on ihanan makeita.

Riitta Sinikka kirjoitti...

Oi mahtavaa! Täällä raparperejä vielä odotellaan nousevan maasta..

Hanneles bokparadis kirjoitti...

Riitta Sinikka, kaupastakin löytyy ;)

Unelma kirjoitti...

Joko teillä raparperit noin isoja.
Eilen kuvattiin meidän pieniä lehdenalkuja, ei saada kiisseliä vielä pitkään aikaan.

Hannele på Hisingen kirjoitti...

Unelma, minun raparperit haluavat muuttaa kevyempään maahan..